Muotimutinat

Barokkia ja minimalismia, 60- ja 30-lukuja, sotkuista ja sileää, korsettia ja drapeerattua rättiä, pvc-prinsessaa, enkeliä, amatsonia, kokomustaa ja kirkkaita värejä... Kaikki on catwalkilla tällä kaudella. Kuten aina, muotiasiantuntemus perustuu kykyyn keksiä "ajan henkeä kuvastava" tarina ja tapa markkinoida sitä. Sitten istutaan ja toivotaan, että joku keksii hatusta repäistyn idean "ajan henkeä kuvastavaksi"... Jos tarina on kantava, se menestyy.

Täysin itsekkäistä syistä olin hitusen helpottunut nähdessäni HCF:n näytöksessä myös sen muovisen iltapuvun ja kokovalkoisia sarjakuvasankarittaria. On jotenkin helpompi perustella visiotaan muille. Jos uusromantiikan noste olisi loppunut juuri tänä syksynä, olisi hankalaa.

Muistatteko, kun puhuin torsoista ja mallinukeista? Torsot ovat niitä työteliäitä ja sympaattisia, mallinuket vähintäänkin epäilyttäviä jolleivät suorastaan kammottavia.
Löysin painajaisteni mallinuken Rue St. Deniseltä... See what I mean? Luulen, että raukka on obsessiivisesti ihastunut johonkin toimistotyöläiseen vastapäisestä rakennuksesta, niin tiukasti ja toiveikkaasti se sinne tuijottaa. Ja täysin leopardissa... kylmiä väreitä. Joko sen piti tulla takaisin? Kuka on se visionääri joka ensimmäisenä tekee ikiaikaisesta kuviosuosikista edes siedettävän näköisen asukokonaisuuden? Kenties se tulee olemaan uuden vuosituhannen harvoja todellisia tyyli-innovaatioita.

Ja nyt soittelemaan sirkuskouluihin...
Mainio viikko!