Kiire, mutta kerrankin ei hätää. Välillä vain -
Kaikki valuu päältäni kuin olisin öljytty, hedelmät väistävät kosketustani - tai kenties muuttuvat kullaksi? Lihani ei värise eikä henkeni kulje vetten yllä. En muista nimiä enkä päivän tapahtumia kuin eteenpäin.
Vasta kun istun alas ja päätän olla valehtelematta, nousee se sumu johon lamppuni ripustan. Saan aikaiseksi pieniä kauniita asioita joiden juuria en tiedosta lainkaan.
Olen varma, että kaikki johtuu kreikasta. Viisi vuotta olen vaalinut taikauskoista harhaluuloa siitä, että yksi hillittömällä vimmalla palava valo voi polttaa pois ihmisyyteni ja jättää sen paikalle neitsytjumalattaren (!), joka jousi kädessään kavahtaa saaliin ääreltä lähettääkseen koiransa raatelemaan syytöntä matkamiestä. Haistan jo uhrisavun.
Kenties olen väärässä. Kenties tuulen suunta vain on vaihtunut, enkä enää tunnista nymfejäni tuoksusta.
Unessa olin Jolly Rogerin heila. Pääkallo ja reisiluut kalisivat silmäni korkeudella ja veistelin siippani kanssa puujalkaherjoja makuukammaristamme. Ravintolailtana Roger keskittyi flirttailemaan hävyttömästi tarjoilijattaren kanssa (olihan hän jäävi tilanteissa jotka liittyivät ruumiinkulttuuriin, mutta kuitenkin!?!). Olin juuri järjestämäisilläni huvittunutta mutta pisteliästä mustasukkaisuuskohtausta, kun oma luupääni kertoi vain vaihtaneensa informaatiota toisen salaseuralaisen kanssa.
Liityin heti joukkoon urheaan kera rakkaani, johon liberalismi henkilöityi ilman henkilöä! Lähdimme siivekkäällä ilmalaivalla suorittamaan kulttuurivallankumousta. Minä olin kaunis ja julma kuten merirosvoprinsessan tuleekin, Jolly Roger oli nerokkaasti naamioitunut kuolevaiseksi ripustamalla pitkän päällystakin reisiluihin. Lähdön hetkellä eräs joukostamme kutsui minua omalla koodinimellään ja tiesin, että meidät oli petetty. Hetkessä näin tulevaisuuden: Alas syöksyvän ilmalaivan, palavan lihan hajun, vankeuden ja kuoleman...
Herätessäni kiitin jälleen alitajuntaani. Siis mitä? Artemidoros Daldislaisesta ei taida olla tässä hyötyä. Ehkä unennäköni on yhteydessä siihen, että jaksan taas satuilla tentissä tuntemattomasta aiheesta itselleni nelosen. Tai ehkä ei ole sittenkään positiivinen uutinen, että Pirate Jennystä on lukuisia versioita Youtubessa.
Teorioita otetaan vastaan.
Friday, October 12, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Tämä on varmasti sekavin teksti, jonka olen tästä blogista koskaan lukenut. Oletko lukenut liikaa kreikkaa? Vai juuri sopivasti?
Tai, mikä pahinta... liian vähän?
Äh, kunhan halusin kertoa mitä pääni puuhaa kun sillä ei ole tulenpalava kiire...
Post a Comment