Hassutuksia

Kuinka tämän parhaiten sanoisi...? Kevät on juhlaa! Olen selviytynyt häähirveyksistä ja purjehdin jo täyttä vauhtia kohti uusia kyklooppeja (Kirken nasaali on jo historiaa). Vielä kun ehtisi kaiken ihanan keskellä lukea vähän enemmän, etenkin koulukirjoja... Tiedän kyllä. Ehtisin jos viitsisin. Viitsin sitten kun on ihan pakko. Kuten tavallista. Kas, muiden rimat eivät ole mitään - oma on kaikki.
Ja ajattelin ruveta realisoimaan todellista potentiaaliani pikkuhiljaa.

Sitä alkaa pikkuhiljaa huomata muokkautuvansa siksi naiseksi, joka tulee olemaan. Ei täysin kehityskelvoton olento.