Jenni, amorina!

Sain vihdoin tietokoneeni.
Tämä on nyt taustakuvani.

Hyvin vähän kuvankäsittelyä - laitoin osaan kuvasta efektinä rakeisuutta, jota näkee vanhoissa elokuvissa ja annoin vaaleiden palaa puhki. Minusta se sopi kuvan tarinaan. Huolellisuuteen, taitoon, keskittyneisyyteen, tahtoon tehdä oikein... Ne ovat tämän ajan hyveitä vielä vähemmän kuin edellisen! Jennin profiili ja alasluotu katse tekevät koko kuvan - sen tarinan, sen mysteerin... Mutta mitä nukke on tekemässä? Sanooko se "hups!" vai haukotteleeko? Kas, kansainväliset käsimerkit...

Kuvittelenko vain, vai alkaako olla rutiinia, että mallit näkevät kuvansa ensin blogissani?
Yritän parantaa tapani.