"Know then thyself..."

Hassu viikonloppu. Kaksi päivää hengailua, meteliä, hevareita ja huutamista (Kaapelitehtaalla on ihana laulaa! Yleisölle on ihana laulaa! Yleisön kanssa on ihana laulaa!) - ja nyt sunnuntai lokoilua, runoja, juustoja ja pohdintaa.

Pohdintaa toden totta... Kertausta. Pääsin taas lempiaiheeseeni, bear with me. Tytön täytyy välillä keksiä elämän tarkoitus, muuten käy aika pitkäksi! "Essay on Man" ja "The Heart of Darkness". Platon ja Hamlet. Kaikki kliseet. Lunastava Idea. Totuuden rakastaminen. Yleisen ja yhteneväisen moraaliopin puute. Konventio. Anteeksianto ja häpeä. ...rambling...

Sorrun pikään sitaattiin. Silkasta laiskuudesta.

Know then thyself, presume not God to scan,

The proper study of mankind is Man.

Placed on this isthmus of a middle state,

A being darkly wise and rudely great:

With too much knowledge for the Sceptic side,

With too much weakness for the Stoic's pride,

He hangs between, in doubt to act or rest;

In doubt to deem himself a God or Beast;

In doubt his mind or body to prefer;

Born but to die, and reas'ning but to err;

Alike in ignorance, his reason such,

Whether he thinks too little or too much;

Chaos of thought and passion, all confused;

Still by himself abused or disabused;

Created half to rise, and half to fall:

Great lord of all things, yet a prey to all;

Sole judge of truth, in endless error hurl'd;

The Glory, Jest, and Riddle of the world!

-Alexander Pope: Essay on Man II

Pope oli paitsi nokkela ja puhdasoppinen kirjoittaja, myös hyvin viisas mies.

Kirjoittaisin esseen ihmisen dualistisesta luonteesta tässä ja nyt, mutta peti kutsuu. Olenhan jo kaksi tuntia ollut jalkeilla. Minusta tulee isona hovinainen. Pidän audiensseja upeassa kodissani (jota putsailee neljä sisäkköä) ja pyöritän tarkoin vaikoitua seurapiiriä koskaan pylvässängystäni poistumatta.