Stuzzicadenti

Ylioppilaskirjoitukset antavat hyvän tekosyyn opiskella italiaa. Muuten en näkisi lainkaan vaivaa. Ehkä tarvitsen auktoriteetin, joka sanoo että jotain on tehtävä jotta voin keksiä keinon tehdä sen omalla tavallani. Väliäkö tuolla, kun hauskaa riittää...

Sunnuntai-ilta näki päästään pyörällä olevan italialaisen bändin Cornerissa. Poikaparat eivät arvanneet, mihin soppaan pikkusormensa upottivat, kun lähtivät seuraamaan punatukkaista tyttöä... Pitkä tarina. Jos satutte Corneriin, soittakaa Pandaemoniumia jukeboksista.

Olen valmistautunut hyvin huomisiin kuullunymmärtämisiin - katsellut sellaisiakin elokuvia, joissa puhutaan (eikä vain tuijotella ja harrasteta seksiä vaatteet päällä) ja kuunnellut kekustelua metallin asemasta Italiassa. Nyt lueskelen aikakauslehtiä päivitelläkseni kevyesti vanhahtavaa sanastoani.
(vertù = virtù, vene = viene, inseme = insieme ...paljon i:tä)

Ostin myös mafiosohousut ja -hatun. Nyt eläydyn välimerelliseen ajatusmaailmaan harppomalla ympäri loskaista Helsinkiä hattu silmillä ja taitettu La Repubblica kainalossa. Paras keino oppia italiaa! Välillä poikkean kahvilaan juomaan espresson. "Do I reely have to catfight with that Miss Curly? Sì, capo!"