"The native hue of resolution"

Good thing I've always considered my own studies to be not only more interesting, but more useful than the ones that pass supervised. Otherwise I might not be comfortable with the idea of reading everything but the course material at a period when my high school completion hangs by a thread... No worries. There always is an exception to any rule. (Someday this'll bite me in the ass, I can tell, but I'm also confident that this is not the day.)

Yes, I changed my blog's language to English for the time being. Trying to get used to diaring with a keyboard, and self-reflective text has for long been easier to produce in English.
It feels rather uncaring and brutal to actually hammer thoughts down rather than let them flow and shape themselves on the way - I'm surprised at the difference in mood. Also, I feel the need to correct wayward words just because it's so darn easy and no-one will ever know... Turning into one of those nafty writers, bit by bit. Beware...

I've been leafing through my archives for the last few weeks - a friend asked me to contribute in a project I cannot yet reveal the nature of. Let's just say it has a world to do with Arsène Lupin, and my enthusiasm is justified. The truth is, it is the project I've quite naturally grown up with, something very fitting for my literary tastes. A variation on something I would have done eventually by myself - I've been planning it half-passively for three years, waiting for the opportune moment, the natural revelation of the form, the reason to start in earnest, the maturity, the possibility.

Sometimes these things do come on their own accord. Sometimes faster than imagined, in a different form, with a different label on... No matter. The form is a good one. Besides, it is to be two wills instead of one and, as soon as the mutual key is found and constantly used thereafter, this will turn into a strenght. Savoir-faire and straighforward communication, brilliant once it truly works.

And material there is aplenty... Funny, how anything might come in handy.
So I've gone trough several bookshelves, antediluvian notebooks and a two-year-old script and am currently having the time of my life. Starting with the details with a right feel, getting back into the world... I have a pleasant tingle about this. I'm very fond of this quiet, intuitive, groundlaying part of the project because it's something I'm adept at. But there are some challenges in store as well, and I'm looking forward to a busier time.

Meanwhile, I'm turning into a hypocondriac, suspecting I'm asthmatic and hardly feeling like smoking's such a great idea after all. But I like smoking! "The perfect pleasure, for it leaves you unsatisfied"! On the other hand, soreness and cough lasting all winter? T'is not good. We'll see. As it is, I hardly dare to resume my singing lessons.

There. I think that ought to defeat the Baffling Blankness of the New Diary. The next entry will be easier. I'll make a keyboardist yet.

Kevään puuhastelua

Hmm... Aika hahmotella kevään projektisatoa.

- Lukion lopetus
- Yliopiston pääsykokeet
- Aputoiminimi "Demimonde" ja kuvauskeikkoja
- Se salainen projekti
- Stailauskeikkoja
- "Nursery Rhymes" - harkkoja
- Luentosarja alakulttuureista...

Eiköhän näillä alkuun pääse.

L'enfant terrible

Nukuttuani taas puoli päivää on hyvä heräillä puolenyön aikaan puuhailemaan asioita. Sitä se hulttioituminen teettää! Kiva hulttioitua välillä.

Perjantaina Samilla laittamassa ruokaa ja juomaa (Samin drinkkimestarointi inspiroi minua aina - miksei kuitenkaan ihan tarpeeksi, että itse hankkisin välineet? Ehkä se oikku yllättää joskus) - jatkot Cornerissa - jatkot meillä. Carla Brunia ja jotain, missä luki appfel. Sellaiset uniset jatkot, ynnä nahistelua. Huvittavaa miten keskustelut saattavat joskus karata käsistä.

Lauantaina viisi unista yksilöä kömpi yksiöstäni kuka mihinkin. Itse käänsin kylkeä. Iltapäivällä Tanjan konsertissa kuuntelin Fauré:ta ja kieltä "joka tärvelee irtaimiston" vaikka mainitunlaista efektiä ei ollutkaan havaittavissa... Luulen keksineeni, miksi lauluopettajani on minuun niin kovin ihastunut. Samantyyppinen, tummasointinen ääni ja preferenssi ranskalaiseen kulttuuriin - ilahduttavaa!

Katsoimme Lucalla hassuja 80-luvun hard rock-musiikkivideoita ja myöhästyimme Evilionin keikalta. Pysyn kannassani, että hevi-ihmiset puhuvat paljon tekniikasta, mutta syytä en vielä ole keksinyt. Nuoren genren pakotteita, erikoistuneiden opistojen puute? Or maybe my point of perception is somewhat crooked-? Nahistelin taas, mutta minulla on syyni.

Sunnuntaina toimin - hih! - kampaajana. Yhdeksäntoista vuoden jälkeen vastarintani on vihdoin murrettu!
No, ei nyt sentään. Harjoittelen pahaa-aavistamattomilla ystävilläni asiakastyöskentelyä. Kèrastase-asiantuntijalla on kuulemma leveämpi leipä kuin juoksutytöllä. Voisin pestä, hoitaa ja konsultoida olematta varsinaisesti kampaaja. Harjoittelen ja harkitsen. Oppiminen ei koskaan ole väärin tai oikein.

Evening found me in Corner again, this time to celebrate the return of my wife-who-never-was, my Unintended, Tal dearie. Now I'm ready to stay indoors for a couple. Study Italian grammar and so forth.

Puh, raportointi ei välttämättä sovi minulle. Kunhan kokeilen.

Pirun jäljillä

Wow! Tiedän erään, joka jää ilman paheksuvaan sävyyn toimitettua viestintäetiikkan luentoa. Se linkki tiesi paikkansa. Jos vielä saan kuvan ilmaantumaan tuohon ylle, voin sanoa osaavani käyttää tätä laitteistoa välttävästi. Jännittävää aina keikkua veitsenterällä. Vaarallista elämää.

Tarvitsen illuusioni dekadenssistä ja seikkailusta sulkeuduttuani omiin sfääreihini muutamaksi päiväksi. En muista, koska viimeksi olisin voinut hyvällä omallatunnolla laittaa puhelimen aamulla pois päältä ja lukea ihan koko päivän...! Luxe. Olen pikkuhiljaa palaillut omiin opintoihini pakollisista kursseista melkein päästyäni. 1700-luvun miekkailu, viktoriaaniset taikurit, veijarit ja huijarit...

Luin Petrarcaakin jonkin matkan - jos poika parka on kirjoittanut niin monta runoa minulle, olisihan se nyt huonoa käytöstä jättää ne huomiotta - mutta jossakin l'auran ja lauron välillä vaihdoin takaisin Danteen...